Lastensuojelun markkinat ovat paisuneet jo yli miljardiin euroon. Lähes 20 000 lasta on siirretty pois kodeistaan, joka toinen tunti joku lapsi joutuu siirtymään sijaishuoltoon. Onko toiminnassa lainkaan kyse lasten suojelemisesta? Kadotetut lapset- hulluuden historiaa kirjaamassa kertoo kansantajuisesti lukuisten tapausesimerkkien ja lähdeviitteiden avulla miten, miksi ja keiden toimesta Suomeen luotiin lastensuojeluksi kutsuttu miljardibisnes, josta riisuttiin asiakaspalvelu, tutkimustieto, vastuu- ja korvausvelvoitteet. Kuinka luotiin kansalaisia nöyryyttävät pseudopalvelut? Kuinka perus- ja ihmisoikeudet romutettiin "lapsen edun" nimissä? Tämän tietokirjan pohjalta on hyvä rakentaa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tukeva järjestelmä, joka näkee lapsen läheiset voimavarana.

Varatuomari Leeni Ikosen kirjoittama tietokirja Jos lastensuojelulla on asiaa – Joka kodin opas viranomaisasiointiin on ensimmäinen Suomessa julkaistu teos, joka opastaa Suomessa asuvia perheitä suojautumaan lastensuojelun järjestelmävirheiltä. Kirjassa korostetaan paitsi vanhempien ja lasten oikeuksia myös vastuita ja velvollisuuksia peilaten niitä viranomaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Käyttäytymis- ja pukeutumisohjeistusten sekä lasten kasvatus- ja huolenpito- vinkkien avulla perheet voivat varmistua täyttävänsä viranomaisstandardit.
Tietokirja kuuluu jokaiseen suomalaiseen kirjahyllyyn ja kaikkien lasten kanssa työskentelevien työkalupakkiin.

Opas on jatkoa Leeni Ikosen vuonna 2013 julkaisemalle laajalle lasten ja perheiden asemaan käsittelevälle kirjalle Salassapidettävä - suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa? (RADIUM- kirjat).

Varatuomari Leeni Ikonen on nuorten ja vanhempien juridisena avustajana seurannut läheltä lastensuojelua kahden vuosikymmenen ajan. Oikeussaleissa hän on puolustanut satoja perheitä, joiden lapset sosiaalityöntekijät ovat päättäneet ottaa huostaan. Ikosen esikoisteos kertoo oikeussuojan puutteista.

”Salassa pidettävä” on käytännönläheinen tietopaketti lastensuojelusta, sen työkäytännöistä, huostaanotoista ja sitä säätelevistä säännöksistä ja oikeuskäytännöstä. Kirja kuvaa lastensuojelun laatua, johon kuuluvat tiiviisti myös lasten päivähoito- ja koulujärjestelyt sekä lastenpsykiatria.

Teoksessa kansalaiset kertovat omakohtaisesti siitä, millaista on joutua lastensuojelun kohteeksi. Isoäidit kertovat lastenlastensa kohtelusta, yksinhuoltajaäidit kokemuksistaan vuorovaikutusarvioinnista. Vakavasti sairastunut äiti ja kehitysviiveisten lasten äiti muistelevat, miten lapset otettiin yllättäen pois. Maanpakolainen kuvailee elämäänsä uudessa kotimaassaan, jossa lapset saavat hyväksyntää ja kannustusta omina yksilöinään.

Teoksen kautta lukija pääsee lastensuojelun seminaareihin, koulutustilaisuuksiin ja neuvotteluihin sekä opiskelemaan lastensuojelun standardeja. Lukijalle piirtyy kuva lastensuojelun määrittämästä perheelämästä, vanhemmuudesta, lapsuudesta, kasvatuksesta ja jopa kodin siisteystasosta.

Lukija pääsee todistamaan myös tilannetta, jossa sosiaalityöntekijä kertoo vanhemmille huostaanottoon johtaneet puutteet vanhemmuudessa: "Minulla on merkillinen tunne takaraivossa, mutta en osaa sitä selittää."

19-vuotiaana menehtyneen Juuson elämäntarina kulkee koko kirjan läpi. "Joudun istumaan 2–3 viikkoa puutuolilla katsoen betoniseinään päin. En saa tavata perhettäni yli kuukauteen, en saa soittaa heille. Kaikki väärennetyt paperit pitäisi oikaista. Minun on paha olla täällä. Minä kuolen tuskiini. Pyysin Jumalalta armoa ja armahdusta. En jaksa enää. Miksi? Miksi? Ei tämä ole lapsen elämää. Tämä on kiduttamista. Ihmettelen, mitä pahaa olen voinut tehdä, että minut lähetettiin tänne. Minulta on viety kaikki: ihmisyys, vapaus, perhe, onni ja ilo, turvallinen koti ja olo ja paljon muuta. Miksi? Haluan kotiin, jossa minulle on hyvä ja turvallinen olla."

"Salassa pidettävä" on vahva puheenvuoro asenteista ja ihmisten yhdenvertaisuudesta – kirja lapsen ja perheen puolesta.